14.6.2013

Berlin – und wann kommst Du?

Olemme olleet nyt päivää vaille kaksi viikkoa Berliinissä, ja aika on kulunut todella nopeasti. Onneksi viikkoja on vielä jäljellä, sillä minua on alkanut vaivata jo eräänlainen lähtöpaniikki. Katselen metron/bussin/ratikan ikkunasta kiinnostavan näköisiä paikkoja ja jo mietin, että tuotakaan en kuitenkaan ehdi näkemään. Tässä vaiheessa naurahdan itselleni, sillä enhän ole nähnyt kaikkia paikkoja Helsingistäkään, vaikka olen asunut siellä jo 10 vuotta (Tänä kesänä juhlavuosi täyttyy ♥ ), joten turhaan murehdin sitä, että joku paikka täällä jää näkemättä tälläkin kertaa.

Olen tehnyt töitä joka päivä nyt kahden viikon ajan, joten varsinaisesti se puoli ei ole muuttunut ollenkaan – tosin en muutosta halunnutkaan! – ja on ollut hyvä huomata, että täältäkin käsin työt hoituvat. Työt vievät aikaa, mutta olen oikeasti nauttinut tästä kaikesta. Uusi miljöö tuo myös työskentelyyn jotain uutta.

Olen nyt kolmatta kertaa Berliinissä, joten peruskohteet on jo nähty ja kuvattu. Varmasti niitäkin käydään jälleen vilkaisemassa, mutta nyt olen enemmän nauttinut perusarjesta ja pienistä retkistä sinne tänne. Kuvaan jokaisen metroaseman ja yritän saada kerättyä kesän aikana mahdollisimman monta, mutta en halua tehdä retkeä vain ottaakseni kuvaa kyseisestä asemasta, vaan kuvan saa ottaa vain, jos pysähtyy asemalla ja lähtee jatkamaan siitä matkaa. Kaikkialla onkin paljon nähtävää ja olen puhelimellani napannut erityisen ilahduttavia asioita muistoksi.


Sisarellani oli tapana kuvata aina matkoilla erilaisia kylttejä ja liikennevaloja. Hänellä oli aika hyvä ja mielenkiintoinen kokoelma, mutta kuvat katosivat läppärin putoamisen yhteydessä (eikä hän ollut siirtänyt kuvia ulkoiselle kovalevylle!). Olen itsekin jo vuosia keskittynyt ulkomaanmatkoilla tarkkailemaan näitä merkkejä ja kuvia, ja nyt erityisesti mainoksia, sillä muistelen sanoja niiden avulla. Tämä viherukko saa minut hyvälle tuulelle.



Olen tänä kesänä kehittänyt itselleni aikamoisen minttuhimon. Juon aina itsetehtyä minttulimonaadia, jos sitä vain on tarjolla. Ylemmässä kuvassa on mukana mukana muutakin herkkua, mutta alemmassa kuvassa on Habba Habba -ravintolan libanonilaisten herkkujen lisäksi vain mintulla maustettua virvoketta (nojoo, on siinä sokeriakin ja ehkä muutakin, mutta ei muita näkyviä osia).


Kirjablogini kuvittelee nyt kesän ajan olevansa kaikkea, lähinnä sille on kihahtanut nyt tämä Berliini päähän ja siksi kuvat kertovat enemmän elämästä täällä kuin lukemistani kirjoista. Mutta kyllä luvassa on ihan perinteisiä kirjajuttujakin. Tämä vaihe elämässäni on erittäin rakas ja erityinen, joten bloginikin muokkautuu nyt tämän elämänvaiheen mukaan.

Ulkona syöminen on niin edullista, että ruokakuvia on luvassa jatkossakin. Kävin tänään myös sattumalta mielenkiintoisessa kaupassa, josta luvassa erillinen juttu myöhemmin.

Kesä, rakkaus, Berliini. Aller guten Dinge sind drei.

13 kommenttia :

  1. Ihania kuvia! Ja ihanaa muutenkin lukea arjestasi siellä.
    "Tämä vaihe elämässäni on erittäin rakas ja erityinen, joten bloginikin muokkautuu nyt tämän elämänvaiheen mukaan." Juuri näin sen pitääkin olla, kivaa, kun voimme olla blogin välityksellä mukana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amma. Tämä vieras arki liittyy edelleen kirjoihin, mutta tuntuisi tosiaan hölmölle olla kirjoittamatta myös tästä elämästä ja Berliinistä, kun kuitenkin kolme kuukautta täällä majailen.

      Kivasti sanottu kaikki tuo!

      Poista
  2. Genießen genießen, das ist alles was ich empfehlen kann :)

    VastaaPoista
  3. Ihana nähdä kuvia ja kuulla täällä blogissasikin Berliini-elosta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susa! Tänä kesänä kirjablogini on samalla vähän matkablogi.

      Poista
  4. Ihania kuvia ja 'vieras arki' on ihan parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sannabanana, ja olipas hyvin sanottu. Niin se on, tämä uusi ja tuttu vieras arki tekee minut tällä hetkellä hyvin onnelliseksi.

      Poista
  5. Kivoja kuvia, matkailu fiilis herää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ruusa, minullakin on kova matkakuume, vaikka olen jo matkalla. Mietimme, että lähtisimme Prahaan ensi viikolla pariksi päiväksi.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Voi kiitos, kommenttisi ilahdutti kovasti!

      Poista
  7. Ei haittaa yhtään, että kirjablogi kallistuu välillä muillekin kanteille :) Kuviasi on ihana katsella samoin kuin lukea kuulumisiasi!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!