18.1.2011

Cecilia Samartin: Nora & Alicia

Cecilia Samartin
Cecilia Samartinin esikoinen Nora & Alicia (Bazar, 2011) on vuoden paras käännöskirja. Onhan tämmöinen julistus aika intohimoista ja ennenaikaista, kun tätä vuotta on eletty vasta 18 päivää, mutta olen pyörällä päästäni tämän vetovoimaisen kirjan jäljiltä. Kirja on tuhannen tunteen tuottaja, sillä lukiessa minua vuoroin itketti, nauratti, liikutti, jännitti, ahdisti, pelotti, hymyilytti ja hermostutti. Samartin on ladannut kirjaansa semmoisen kasan tunteita, että olen elänyt tätä tarinaa sumussa kaksi päivää ja kaksi yötä. Nora & Alicia on silti muutakin kuin jatkuvaa tunteiden vuoristorataa, se on rentouttavaa uppoutumista vieraaseen kulttuurin, menneisyyteen ja tarinaan, jollaista en ollut aiemmin kuullut.

Kirja kertoo kahdesta serkuksesta Norasta ja Aliciasta, jotka elävät lapsuudessaan etuoikeutettua elämää Havannassa, Kuubassa. He käyvät katolista koulua ja unelmoivat olevansa aikuisina kauniita tanssijoita. He viettävät paljon aikaa yhdessä läpi lapsuuden ja tuntevat toistensa haaveet ja luonteet. Nora toimii läpi kirjan kertojana ja Alicia näyttäytyy kirjassa joko Noran kerronnan tai kirjoittamiensa kirjeiden läpi. Tytöt joutuvat erilleen, kun kommunistit aloittavat vallankumouksen ja Fidel Castro nousee valtaan. Noran perhe muuttaa Yhdysvaltoihin, mutta Alicia jää Kuubaan. Kirjeiden avulla he pystyvät pitämään yhteyttä toisiinsa täysin eri maailmoista.

Kirja kertoo Kuubasta ennen kommunismia ja siitä, millaiseksi maa muuttuu Castron aikana. Teoksen aikarakenne on laaja ja paljon ainesta kirjaan on laitettu näiltä ajoilta, mutta se ei vetänyt minua ähkyyn. Teos kulkee sujuvasti Noran varttuessa ja viittaamalla historiallisiin tapahtumiin pystyin hahmottamaan aikakausia. Kirja ei ollut vain Noran kehityskertomus, sillä lukija otettiin niin vahvasti mukaan Kuuban ja erään kuubalaisen suvun kasvutarinaan mukaan. Pidin siitä, että kommunismin puolustajillekin annettiin puheenvuoroja ja näytettiin, että kauniisti alkavassa tarinassa ei ole vain mustavalkoisia kuvia. Tunnemyrskyjä syntyykin, kun mitään ei tarjota valmiiksi pureksittuna.

Nora & Alicia kertoo ennen kaikkea menettämisestä ja kiinnittymisestä ja niistä syvistä tunnelmista, kun ihminen haparoi näiden kahden välillä. Teoksessa kenenkään henkilön ensirakkaus ei ole hetken huumaa, vaan kun sydän avataan, se ei koskaan sulkeudu. Kuuba ei lähde sydämestä, vaikka maasta joudutaan lähtemään pakoon. Uutta on vaikea ottaa sisäänsä ja kiinnittyä siihen, kun menneisyys on täyttänyt sydämen. Psykologinen puoli kirjassa kiehtoi kovasti, millainen on ihminen, joka menettää lähes kaiken muun, paitsi toivonsa. "Ihminen voi elää ilman saippuaa, mutta ei ilman toivoa". Samartin onnistuu kuvatessaan traumatisoituneita ihmisiä, ilman että hän osoittelee ongelmia. Tunsin ihossani ja silmieni kostuessa menettämisen pelon ja kiinnittymisen kaipuun. Hyvin tehokasta kerrontaa ja tarinan kuljetus vaikutti minuun syvästi. Paikoin esiintyvät mystisyydet ja epäuskottavalta tuntuvat juonikuviot eivät häirinneet minua, sillä luin ne traumaattisuuden psykologista tuntua lisäävinä tehokeinoina. Menettämisen ja kiinnittymisen temaattinen vastapari toistuu ihmissuhteissa, Yhdysvaltojen ja Kuuban eroissa, Norassa ja Aliciassa ja viimein lukijassa, jonka täytyy jossain vaiheessa lopettaa kirjan lukeminen ja päästää irti.

Nora&Alicia
Cecilia Samartin: Nora & Alicia
Bazar, 2011
Sivuja: 390
Suomentanut Tiina Sjelvgren

21 kommenttia :

  1. Kuulostaa kiehtovalta kirjalta. Mäkin haluan lukea sen!
    Ja hei, olet vaihtanut nimeä!;)

    VastaaPoista
  2. Päätin lopettaa japanilaisen bloggaajakauteni ja esiintyä nyt ihan omalla nimelläni.

    Kirja on aivan upea ja näin hyvästä kirjasta on vaikea kirjoittaa kritiikkiä sortumatta suureelliseen hehkutukseen.

    VastaaPoista
  3. Kiinnostava miljöö, Kuuba! En muista lukeneeni mitään sinne sijoittuvaa romaania. Voisikin olla hyvä syy tarttua tähän. ;)

    VastaaPoista
  4. Hanna, se mystisyys ja 'epäuskottavuus' on maagista realismia ja sitä on vielä enempi Samartinin Señor Peregrinossa.

    Tuon henkilöiden psykologisen kuvauksen Cecilia psykoterapeuttina hallitsee upeasti.

    Huomaa todellakin, että vaikututuit kirjasta, sillä muistanko sinulta toista näin hehkuvaa arvostelua...

    Kiva, että olet omalla nimellä. Kiitos siitä ja innoittuneesta arvostelustasi.

    VastaaPoista
  5. Salla, oli kyllä kiinnostava miljöö ja jos olisin mukana maailmanmatkaaja-haasteessa, olisin voinut merkata itselleni nyt Kuuban. :)

    Leena Lumi, minulle tässä teoksessa maaginen realismi palveli juuri psykologisuutta. En tiennytkään, että kirjailija on myös psykoterapeutti.

    Uusi vuosi ja uudet kujeet, Tomomi jää paremmin mieleen kuin Hanna, mutta en mie kuitenkaan ole japanilainen nainen, joten vaihdoin sen pois.

    Hehkutin ehkä liikaakin, mutta tuntui niin hyvälle lukea tämä kirja. :)

    VastaaPoista
  6. Luin vain ensimmäisen lauseen arvostelustasi ja sitten hyppäsin suoraan tänne kommenttiruutuun. :) Olen nimittäin parasta aikaa lukemassa tätä kirjaa ja se vie mukanaan niin, että kyllä tämä tullee niitä parhaita tämän vuoden käännöskirjoja olemaan. Saa nähdä, meneekö ensi yö lukiessa vai maltanko jättää kirjan yöpöydälle. Latinalainen- ja Väli-Amerikka ovat aina kiehtoneet minua.

    Ja onnea omasta nimestä :)

    VastaaPoista
  7. Kuulostaapa hyvältä, tästä täytyy tulla erinomainen kirjavuosi! :)

    VastaaPoista
  8. Mä tein lumiomenan kanssa samoin ja hyppäsin suoraan tänne samasta syystä :D

    Leenalle Lumelle mulla on kysymys, että miten maaginen realismi sun mielestä näkyi Senor Peregrinossa? Kun mä en ollut näkevinäni siinä oikeastaan ollenkaan maagista realismia, vaikka latinalainen Amerikka onkin tyylin koti. :)

    VastaaPoista
  9. Saa tänne hyppiä suoraan kommentoimaankin. Mukava, että tämä on nyt jo monella kesken. Odotan arvioitanne. En tee juonipaljastuksia, mutta kyllähän toisten tekemät kirja-arviot voivat herättää semmoisia ajatuksia, mihin ei muuten keskittyisi lukiessa.

    VastaaPoista
  10. Kuulostipa mielenkiintoiselta, pitää pitää silmät auki kirjastossa tai vaikka varata.

    (jos maagisesta realismista pitää niin suosittelen Jonathan Carrollia oikein lämpimästi)

    VastaaPoista
  11. Kannattaa Linnea varata, sillä tämä tulee olemaan lainassa kirjastoista pitkään. Mulla on vielä Jonathan Carrolit lukematta, mutta lupaan tänä vuonna parantaa tapani. :)

    VastaaPoista
  12. Ei ole tainnut vielä ehtiä kirjastoissa päällystykseltä hyllyihin kun helmetistä löytyy vain Senor Peregrinoa mutta pidänpä muistissa. :)

    VastaaPoista
  13. Linnea, tuon sen sinulle lainaan lauantaina. :)

    VastaaPoista
  14. Oi! <3 Haluatko Carrollia vaihdossa?

    VastaaPoista
  15. Oi, katson hetimmiten, saisiko tämän kirjastosta!Pahoin pelkään, että moni muukin on huomannut saman.

    VastaaPoista
  16. Nyt on kirja luettu ja siitä kirjoitettu. Valtavan ihana oli! Eikä lainkaan liian samanlainen kuin Senor Peregrino. :)

    VastaaPoista
  17. Kiitos tästä arviosta. Sain Nora & Aliciasta viime kuussa ennakkokappaleen mutta takakannen perusteella ounastelin, etten ehkä viitsisi lukea koko kirjaa vaan antaisin sen suosiolla eteenpäin. Nyt luulen, että saatan sittenkin tarttua tähän :)

    VastaaPoista
  18. Miia, aivan ihana kommentti. Kiitos siitä. Toivottavasti pidät kirjasta.

    VastaaPoista
  19. Kiitos arviosta. Löysin sen kustantamon kautta ja taidanpa hankkia kirjan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!